Me ollaan jo vähän kyllästytty Bangkokiin. Päivät kuluu usein saman kaavan mukaan: aamupäivä uima-altaalla loikoillessa, lounasta muutamaa eri ravintolaa vaihdellen, välillä koulussakäyntiä, kämpillä hengailua, välillä shoppailua, illalla taas ruokailua jossakin. Samat ihmiset ja samat kadut, samat tuoksut ja samat maut. (Kylläpä rimmasi hienosti tuo lause...) Chiang Main -reissu ja muut retket ovat todellakin ihanaa ja kaivattua vaihtelua tähän arkeen. En olisi uskonut, että kaupunki, joka on niin suuri ja täynnä kaikkea, voisi koskaan tuntua puuduttavalta.
Tänään päätettiin Joonaksen kanssa, että jotain on tehtävä :D Mietittiin, että käytäisiin Lumpini Parkissa, mutta saatiin kuulla, että siellä suunnassa on ilmeisesti mielenosoittajia. Ei siis sinne. Seuraava idea oli, että mennään katsomaan China Townissa olevaa suurta kultaista makaavaa Buddhaa, mutta oltiin jo liikenteessä vaatteissa, jotka eivät olleet tarpeeksi peittävät, joten jouduttiin skippaamaan sekin toimintasuunnitelma. Mitäs muuta täällä voisi tehdä... Aivot meinasivat lyödä tyhjää, mutta keksittiin, että mennään käymään jossain näköalatornissa katsomassa, miltä Bangkok näyttää yläilmoista.
Otettiin BTS-tuktuk, joka kuljetti meidät kahdeksan bahtin taksalla lähimmälle Skytrain-asemalle, ja mentiin "taivasjunalla" kohti määränpäätämme, eli Baiyoke Toweria. Valittiin ehkä BTS-asemalta väärä uloskäynti, koska päädyimme vähän epämääräiselle kadulle, joka muuttui pian hiekkatieksi. Kävelimme mielenkiintoista reittiä jonkinlaisen junaradan vierustaa pitkin käyttäen suuntana taivaaseen kohoavaa maamerkkiämme (korkeinta tornia, mitä silmämme alueella näkivät) ja jatkoimme slummia muistuttavan asuinalueen ohi ja ylitettiin lopulta se hylätyn näköinen junaratakin. Päädyimme lopulta aivan oikeaan paikkaan, eli keksittiin varmaan vain hyvä oikoreitti :D
Baiyoke Tower on itseasiassa sateenkaaren värinen pilvenpiirtäjä, ja kuuluisaa isoveljeään kolme kertaa pienempi. Tämän rakennuksen nimen näkeminen aiheutti meille aluksi hieman hämmennystä. Baiyoke Tower I:n vieressä on siis Bayoke Sky Hotel, eli Baiyoke Tower II, joka on Thaimaan korkein rakennus (304 m), ja totta kai halusimme mennä tuohon näyttävämpään pilvenpiirtäjään. Sisäänpääsymaksu on 300 bahtia, joka sisältää yhden drinkin ylhäällä ei-niin-hienossa-kuin-mitä-oletin -näköalabaarissa.
Ylimmässä kerroksessa, johon pääsee, eli kerroksessa numero 84, on pyörivä näköalatasanne, joka on ihan näppärä. Siellä vain ottaa mukavan asennon, räpsii kuvia tasaanteen rullatessa rauhassa 360 astetta näyttäen ruuhkaisen Bangkokin upeat maisemat porottavassa auringonpaisteessa. Meidän lisäksi ylhäällä ei ollut kuin muutama hassu venäläisturisti. Kävimme parin kierroksen jälkeen nauttimassa lipun hintaan sisältyvät virvoikkeet hieman kämäisessä näköalabaarissa, jossa oli vähän kulahtanut ysärifiilis. Maisemat olivat toki upeat :)
Sen jälkeen päätettiin käydä MBK:ssa syömässä ja otettiin kadulta tuktuk. Kyytiin päästyämme ja pari metriä ajettuaan kuski alkoi vaatia, että matkaamme kuuluu yksi pysähdys räätäliliikkeessä, tai hinta on kalliimpi. Sanottiin että ei ei, suoraan MBK:hon vain kiitos, emme aijo kuitenkaan ostaa yhtään mitään. Vähän aikaa siinä vängättiin uudelleen kyydin hinnasta (alunperin he pyysivät 150 bahtia, ja suostuimme 50 bahtiin), kunnes kuski heitti, että pääsette 20 bahtilla, jos meille sopii, että pysähdytään edes vajaaksi viideksi minuutiksi siellä liikkeessä. Ajateltiin, että no ihan sama, vaikka onhan noista tuktuk-kuskeista, jotka vievät koru-, räätäli- (tms.) liikkeisiin turisteja, matkaoppaissa varoiteltu. Toisaalta, ei tuollaisissa ole mitään suurta vaaraa, sillä eihän meidän velvollisuus ole mitään ostaa. Kävimme kaksi minuuttia liikkeessä, myyjä ymmärsi lyhyen juttutuokion jälkeen ettemme mitään aijo ostaa, se oli ok, ja kuski vei meidät sovitusti 20 bahtilla MBK:hon. Käytiin syömässä sushiähkyt ja palattiin kotiin Skytrainillä, kävellen about 5km (öööh... virhearvio skytrainaseman sijainnista) ja bussilla.
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ÄSKEN MEIDÄN HUONEESSA OLI TORAKKA HYI HYI HYI HYI! Kävin pesemässä hampaat, kun näin kun sohvan alle vipelsi jotain. Oli pakko herättää Joonas ja Sinikin heräsi mun panikointiin... Vahtimestari toi meille ötökkäsprayn ja Joonas nirhasi jättiötökän meidän siivousmopilla. Vedettiin se vessasta alas. Tein tuossa just äsken tutkimuksen, ettei ötököitä ole missään lisää mutta oon vieläkin lievästi paniikissa. Hyi kamala. Se ei ollut ihan pienimmästä päästä. Mistähän se on päässyt sisälle?? :O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti